Korko - Mitä tarkoittaa Korko?

Korko tarkoittaa rahan hintaa ja on lainan antajalle maksettava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole ollut lainan antajan käytössä.

Rahoitusmarkkinoilla liikuttaessa puhutaan sijoittajasta eli lainan antajasta sekä lainan ottajasta. Sijoittajalla on pääomaa jolle etsitään tuottavaa sijoituskohdetta kun taas lainan ottajalla on tuottava sijoituskohde mutta ei pääomaa. Kun lainan antajan ja ottajan tarpeet kohtaavat rahoitusmarkkinoilla, syntyy rahalle hinta jota kutsutaan koroksi.

Korko voi syntyä myös inflaation eli rahan ostovoiman alenemisen tai vaihtoehtoiskustannuksen eli rahan käyttäminen johonkin muuhun kuin lainaamiseen takia. Perussääntönä voi pitää, että mitä riskipitoisempi kohde sitä korkeampi korko. Jos sijoittaja haluaa korkean koron, joutuu hän myös sijoittamaan riskialttiimpaan kohteeseen. Pankkitalletukset ovat esimerkiksi pankin tallettajalta lainaamaa rahaa, mutta pankin maksama korko on pieni.

Valtion obligaatioita ostamalla lainaa rahaa omalle valtiolleen ja edustaa riskitöntä korkoa. Tämä asettaa alarajan korolle jota vastaan muut pankit sitten voivat saada rahaa lainaksi. Myös tässä sijoitustavassa korko on pieni, vain muutaman prosentin, sillä rahat ovat turvassa obligaatioissa.

Saadakseen korkeamman koron joutuu sijoittaja siis sijoittamaan epävarmempaan kohteeseen, jolloin pieni korko ei ole vaihtoehto sillä muuten sijoittaja ei uskaltaisi riskeerata vaan sijoittaisi turvallisemmin. Suurempi korko saadaan esimerkiksi sijoittamalla rahat yrityksiin tai niiden osakkeisiin, yleensä pörssin kautta.

Eri korot

Kiinteä korko - Korko, joka pysyy muuttumattomana koko talletus- tai laina-ajan.

Viitekorko - Julkisesti noteerattu korko, jota käytetään rahalaitoksen otto- ja antolainauksen, joukkovelkakirjalainojen ja muiden velkainstrumenttien hinnoittelussa. Lainasopimuksen korko määritellään tämän perusteella.

Viivästyskorko - Korko jonka velallinen joutuu maksamaan jos hänen maksunsa viipyy yli sopimuksen edellyttämän ajankohdan.

Peruskorko - Korko jonka määrää valtionvarainministeriö. Viimeisten kolmen kuukauden aikana noteerattujen 12 kk euribor -korkojen keskiarvo.

Ohjauskorko - Tärkeä väline rahapolitiikassa, sillä määritellään rahan hinta. Keskuspankin määrittämän koron taso jolla pyritään vaikuttamaan hallinnassa olevaan valuuttaan.

Vaihtuva korko - Viitekorkoon sidottu korko, joka muuttuu korontarkistusperiodeittain.

Prime-korko - Yksittäisen pankin oma viitekorko, muuttuu pankin hallinnollisella päätöksellä. Talouden näkymät, yleinen korkotaso sekä inflaatio-odotukset vaikuttavat korkoon.

Euribor - Euro Interbank Offered Rate, viitekorko joka julkaistaan päivittäin. Euromääräisten rahamarkkinoiden käyttämä korko, jolla pankit lainaavat vakuudettomasti varoja toisille pankeille.

LIBOR - London Interbank Offered Rate, viitekorko joka määritellään päivittäin. Lontoon pankkienvälisillä rahamarkkinoilla käytettävä korko, jolla pankit lainaavat vakuudettomia varoja toisille pankeille.

Korkojen laskeminen

Korkojen laskemiseksi käytetään kahta eri tapaa, yksinkertaista korkoa ja koronkorkoa.

Yksinkertaisesta korkoa käytettäessä kertyy korkoa vain jäljellä olevalle lainapääomalle ja korko on suoraan verrannollinen laina-ajan pituuteen; Mitä lyhyempi laina-aika sitä pienempi korko.

Korkoa korolle -laskelmissa taas lasketaan ensimmäisen vuoden jälkeen korkoa, paitsi alkuperäiselle pääomalle myös sen edellisenä vuosina kertyneille koroille.

Lyhyellä aikavälillä mitattuna näillä kahdella ei juuri ole eroa, mutta pitkällä aikavälillä ero kasvaa huomattavan suureksi. Suomessa velkasuhteisiin sovelletaan yksinkertaisen koron laskentaa kun taas korkoa korolle -laskelmaa käytetään talousmatematiikassa mm. pitkäaikaisia investointeja arvioitaessa.

Lyhennysvaihtoehdot

Annuiteetti - Annuiteettiluotossa maksuerä pysyy samana koron pysyessä samana ja koron noustessa myös maksuerä kasvaa. Laina-aika on aina vakio.

Tasalyhennys - Tasalyhennysluotossa lyhennyksen määrä on jokaisessa maksuerässä sama, jonka lisäksi maksetaan maksuerien välillä kertynyt korko. Tässä luotossa asiakkaan maksurasite on alussa suurempi kuin lopussa; Lainan lyhennysten myötä myös korkojen määrä maksuerässä vähenee.

Tasaerä - Tasaeräluotossa maksuerä pysyy vakiona koko lainan ajan. Korkojen noustessa myös laina-aika pitenee kun taas korkojen laskiessa se lyhenee.

Maksu yhdessä erässä, ns. bullet - Kertalyhenteisessä eli bullet -luotossa laina maksetaan takaisin yhdessä erässä laina-ajan lopussa.