Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä ja siitä aiheutuvaa hintojen nousua.
Inflaation myötä rahan ostovoima alenee ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Myös reaalitulo (tulo mitattuna hyödykkeinä ja palveluina joita sillä voi ostaa) alenee inflaation myötä jollei palkkoja koroteta. Mutta toisaalta reaaliomaisuuden nimellinen arvo kasvaa. Yhdellä eurolla saa siis vähemmän kuin ennen eli euron arvo laskee.
Virallista inflaatiota mitataan erilaisilla hintaindekseillä, valtiosta riippuen. Inflaatio vaikuttaa muun muuassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeisiin. Yleisimmät mittauskohteet ovat tuottajien tuotteiden hintojen nousu, kuluttajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset.
Kuluttajahintaindeksi, tuottajahintaindeksi sekä
BKT -deflaattori ovat siis keinoja mitata inflaatiota. Kuluttajahintaindeksin ongelma tosin on, että jos yksi tuote korissa kallistuu nousee myös hintaindeksi, vaikka yhden hyödykkeen hinnan nousu muiden tuotteiden hinnan kuitenkin pysyessä ennallaan ei ole merkki inflaatiosta.
Inflaation vastakohta on deflaatio, mikä tarkoittaa hintatason laskua.
Hyperinflaatioksi kutsutaan tilannetta jossa inflaatio nousee uskomattoman korkeaksi.
Syitä
Inflaation syistä on taloustieteilijöiden keskuudessa monia eri näkemyksiä. Yksi on
monetaarinen inflaatio, jossa rahan arvon aleneminen johtuu rahavarannon kasvusta. Toinen on
kysyntäinflaatio (Keynes), joka aiheutuu kokonaiskysynnän kasvamisesta kokonaistarjontaa nopeammin. Kolmas on
kustannusinflaatio, joka aiheutuu kustannusten noususta johtuvista hinnan korotuksista.
Nykyään tyypillisimpänä aiheuttajana pidetään kuitenkin rahavarannon nopeaa kasvamista. Inflaation suuruuteen vaikuttavat niin muutokset liikkeellä olevan rahan määrässä kuin muutokset hyödykkeiden kysynnässä sekä tarjonnassa. Yleisesti inflaation perimmäisenä syynä voidaan pitää rahan tarjonnan kasvua.
Seurauksia
Inflaatio itsessään ei ole haitallinen vaan siitä johtuvat seuraukset. Suurimpia ongelmia on sen yllätyksellisyys, rahan arvo kun ei heikkene vakionopeudella. Pankkitalletukset esimerkiksi menettävät arvoaan inflaation kiihtyessä. Mitä suurempi inflaatio on, sitä useammin joutuvat yritykset päivittämään hinnastojaan josta aiheutuu kustannuksia. Myös palkkoja on korotettava useammin, jotta sen reaaliarvo ei pienenisi vaan kuukausipalkalla saisi edelleen saman määrän hyödykkeitä. Jos hintoja nostetaan usein, lisää se myös yleistä tyytymättömyyttä ja vaihteleva inflaatio vaikeuttaa pitkän aikavälin taloussuunnittelua sekä suosii lyhytnäköistä keinottelua.