ETA tarkoittaa yhteistä Eurooppalaista talousaluetta
Euroopan unioni ja EFTA (
European Free Trade Association), johon kuuluvat Islanti, Norja sekä Liechtenstain muodostavat yhdessä Euroopan talousalueen eli ETA:n.
Vaikka Norjaa, Islantia ja Liechtenstainia eivät koske EU:n jäsenyyteen liittyvät edut ja velvoitteet, ottivat EFTA-maat kuitenkin käyttöön Euroopan sisämarkkinoiden säännöt jotta markkinat toimisivat niin tehokkaasti kuin mahdollista. Näin ollen siis kaikki tarpeelliset ja tärkeät direktiivit, asetukset sekä päätökset ovat yhteisiä ETA-alueella.
ETA muodostuu 30 maasta ja muodostaa maailman suurimmat yhtenäiset markkinat Välimereltä aina Pohjoiselle jäämerelle asti. Alueella asuu yli 500 miljoonaa kuluttajaa ja ETA-maita koskee neljä perusvapautta; Palvelujen, henkilöiden, pääoman sekä tavaroiden (ei maataloustuotteet) vapaa liikkuvuus. EFTA-maat harjoittavat yhteistyötä myös muutamilla sisämarkkinoita tukevilla aloilla, kuten kuluttajansuoja, tutkimus sekä ympäristönsuojelu. Maatalous ja kalastus eivät kuitenkaan kuulu ETA-sopimukseen.
Yhteisestä Euroopan talousalueesta huolimatta ei ETA kuitenkaan muodosta yhteistä tulliliittoa. Tullimenettelyt ovatkin säilytetty EU:n jäsenvaltioiden sekä EFTA-maiden välisillä rajoilla.
Euroopan talousalueen toimielimet
ETA-sopimuksen kehittämiseen on perustettu erilliset toimielimet:
- ETA:n neuvosto koostuu 30 jäsenvaltion ulkoministereistä ja on poliittisesti korkein toimielin. Toimielin laatii ETA-sopimuksen täytäntöönpanolle ja sen kehittämiselle suuntaviivat.
- Sekakomitea on vastuussa sopimuksen käytännön hallinnoinnista. Se vastaa päätöksistä, joilla uusia EU:n sääntöjä sisällytetään sopimukseen jotta saataisiin EFTA-maiden lainsäädäntö vastaamaan EU:n lainsäädäntöä.
- Euroopan parlamentti ja EFTA-maiden parlamenttien jäsenet muodostavat ETA:n parlamentaarisen sekakomitean ja esittää mielipiteitään päätöslauselmien ja kertomusten muodossa.
- ETA:n konsultatiivinen komitea kerää yhteen EU:n jäsenvaltioiden sekä EFTA-maiden työnantajien ja työntekijöiden edustajat ja sillä on neuvoa antava tehtävä.
Kaikilla EFTA-mailla on tietty oikeus tulla kuulluksi EU:n päätöksissä ja esimerkiksi lainsäädäntöehdotuksissa Euroopan komissio kuulee myös EFTA-maiden asiantuntijoita. Tästä huolimatta ei EFTA-mailla ole kuitenkaan oikeutta osallistua päätöksentekoon.